torstai, 30. joulukuu 2021

patsastelua

Rovaniemen kaupunki palkitsi Jorma Eton,( 1931-1985) kirjallisista saavutuksista nimittämällä Maakuntakirjaston vierellä kulkevan tienpätkän "Jorma Eton tieksi". 

Kunnianosoitus tuli ehkä juuri Eton runosta "Suomalainen", jota UKK siteerasi jossain puheessaan, : 

”suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,

kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään...”

Vaikuttaa  siltä että nimitys tuli muutamasta lauseesta vaikka Etolla oli toki kirjallista tuotantoa.Lauseen muistamme.

Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemellä löytyy myös toisen kaupungin oman pojan tuotantoa. Jari Tervon runo- ja proosatuotanto on ollut vuosikymmeniä lainattavissa.

Tervo on myös vieraillut kotiseutukäynneillään paikallisissa ravintoloissa, joissa Uutisvuotokasvo on otettu riemulla vastaan.

Rovaniemen kaupungin päättäjät eivät tosin ole lämmenneet Tervolle huomionosoituksista PAITSI pari vuotta sitten yllättäen Jari sai nuorena käymäänsä koulun seinään tekstin "Jari Tervon koulu".

Tervo on kirjoittanut lyriikan viehätyksestä toivuttuaan useita romskuja Rovaniemen seudulta ja sen pikkukonnista. Muut romaanit ovat paisuneet suuremmiksi taideteoksiksi iän myötä. 

Jari on myös kunnostautunut TV -viihteen puolella, 19 v Uutisvuotoa melkein joka lauantai. Viimeaikaiset TV -toimitukset ovat olleet loistavia dokumentaareja toimittajan roolissa.

Kun tätä kaikkea toimintaa vertaa Eton saamaan kunnianosoitukseen niin hän on vähintäänkin patsaan arvoinen.

(Hyvä paikka olisi kaupungin kirjastotalon pihatolla, jota nyt rumistaa Kain Tapperin "Vuorten synty").

 

ehdotus on tullut kaupungin syviltä riveiltä

 

 

 

 

 

 

 
 
 

lauantai, 25. joulukuu 2021

sinä

kun suljen silmäni

ja sammutan mieleni

silloin maailma loppuu

tapaan pimeän

en koskaan

 sinua

 

tiistai, 14. joulukuu 2021

ennettä

olen alkanut tuntea kaipausta
joka päivä
mutta mihin,
toivottavasti ei
ydinpommiin
 

perjantai, 5. marraskuu 2021

Saarijärven muikku

muikku, se haluttu
kaunis yksinäinen

se on vahva parvessa
saalis mutta selviytyjä

se kutee lapin järvissä
ennen jään tuloa

tai sen alkaessa
tuskin pukkia odottaen

kalastajakarpaasit
verkkoja vaihtavat

tyyliin
silmäkoot

muikku joka sinua
niin rakastaa

kasvaa ja lihoo
kiillottaa pintaansa

rasvaa kehonsa
suomunsa huippuun

jään aalla pelehtii
matalikkoja ettien

eikä suolaan ehdi koskaan
tajuntansa ehtiä

sunnuntai, 17. lokakuu 2021

lapin luonto luo outoa taikaa

"investointia ja kaivoksia täytyy saada koko Lappi täyteen. Siten voimme turvata Lapin ja Suomen ihmisten elinkeinon tuhansiksi vuosiksi". 

Näin puhui elinkeinoministeri Estilä avatessaan uuden kaivoksen helevetin laajalla suoalueella Kutturassa. Aluetta muutama ituhippi pitää merkittävänä koska siellä pesii jyrkkäsilmäsammakko. Sammakkoa ei esiinny missään muualla maailmassa. Estilä kertoi että nimi sai hänet niinkin tunteelliseksi että nimeämään mielilappalaisbaarinsa votka-amaruela paukun samoin. Hän ei vain muistanut nimeä sitä juhliessaan, mutta kumminkin.

Lappalaiset, joita me sivistyneen suomen osaajat kutsumme saamelaisiksi tai koltiksi ok, taputtivat kiivaasti ministerin puheen ajan noitarumpujaan. Aploodit oli tilannut maakunnan aluejohtaja Arvo Kiuttu. Aploodien ajoitus oli loistava samoin Norjalaisen saamelaisen Öla Stensin porukan moottorikelkkojen käynnistys ja pärinöinti samaan aikaan. 

Yksi kelkka tosin karkasi  humalaisen Arnen käsistä hamaan tunturiin. Arne oli kuuluisa siitä ettei hän käyttänyt "tappokaisijaa" kelkassaan. Ja näin.

Humalapäissään tunnettu kepulainen ministeri kehui lapin ihmisiä kuuliaisuudesta ja siitä että hänkin tuntee yhden Viipurin maalaiskunnassa syntyneen miehen joka urhoollisesti muutti saksalaisten sotilaiden mukana Petsamoon.

Näin ministeri kertoi tuntevansa syvää heimohenkeä lapin ihmisten kanssa. "olen lappalainen " hän huusi mielibaarissaan. Ja kansa vastasi "akkuraat". Kansalla oli käsissään heiniä, puolikkaita kossupulloja sekä tervattuja köysiä. Ilmeisesti ilonpito oli vasta alkamassa.

Iloiset Lapin ihmiset kertoivat toisillen ilosanomana sitä että toinenkin ministeri oli tulossa tuomaan valtiollista runsaudensarvea heidän pyhälle joelleen Tenolle.

Uusi kalastuslaki toisi paikkakuntalaisille ja aidoille porojätkille ja kalastajille täydet itsemääräämisoikeudet. Turistilaumat saatetaan ensin kanaverkoilla eristettyyn tilaan juopottelemman niin että he eivät pystyisi istumaan paikkakuntalaisten veneissä, jotka he olivat ennakkoon maksaneet puolen tunnin soutua vastaan,1500 euroa. Näin vuokraajat saavat kivat tulot, joista toki on maksettava ALV sekä erillisvero, jonka suuruuden ministeri kertoo kunhan pääsee takaisin ison työpöytänsä ääreen. 

Tosin työpöydällä likoaa edelleen hänen avustajansa mehut. Itse ministerillä seisoi vai kolme minuuttia, mutta mehukkaan pillun omaava tanhua harrastava assari vuoti huutaessaan pöydän märäksi.

Ministerin itsetunto nousi aina kulmakertoimen verran saadessaan assarin kiihotilaan. 

Lapin alkuperäisille asukeille on muka tärkeää se että porot saa juosta viljelyspelloilla miten huvittaa. Poron lihan hinta on hinattu niin ylös ettei poromies syö koskaan muuta kuin sinistä lenkkiä tai jos kaverin vaadin on eksynyt liian lähelle valurautapannua.

Kalastuksesta vastaava ministeri vierailee Utsjoella. Oikeaan aikaan. Utsjokelaiset yrittäjät odottavat kuola suusta valuen suuren ihailun kohteena olevan maa- ja metsätalousministerin vierailua. Pitopöydät ovat täynnään jäämeren aitoa lohta koska Norjan kassilohta ei saatu. Venäjän valtion kunnianhimoiset hybridiviranomaiset ovat täyttäneet Tenojoen omilla kyttyrälohillaan. Paikalliset tunsivat ensin kyttyrää koko hommasta. Nyt ministerimme kertoo että utsjokilaisilla on edessä loistava tulevaisuus. Tuotekehitys ja kala-altaat kuten Norjassa.

Maakunnan parhaat tuotoksessa oli myö Ukkolan Lauri, joka kehitti Vitraksin. Niitä oli sekä punaisia että sinisiä tabuja. Olin kerran aamusaunassa Laurin kanssa. Hän kertoi että jos syöt punaisen tabun alkaa haluttaa naista. En uskaltanut kysyä sinisen vaikutuksia, mtta hän kertoi kuitenkin. Olen ihan hetero, en syö sinisiä.

Toisen maamme loistavan ministerikaartin jäsen oli tulossa Utsjoelle Rastikaissa nimiseen htrav aan. Rastikaessa niminen tunturi sijaitsee näköyhteydellä Norjan puolella.

Miksi yrityksen nimi on sitten Rastigaissa? 

Se voisi olla myös öljynporaustorni. Onhan sekin Norjan puolella tosin merellä ja useampiakin. Siis poraustornit! 

Kyttyrälohien vallatessa Tenon on norjalaisten kanssa helppo jakaa kalastusoikeuksia. Jokaisesta kyttyrälohesta maksetaan tapporahaa 500 kruunua.

Suomen ministerin vastaveto on upeaa. Hankimme kyttyrälohen tappamiseen 10 miljardia euroa EU:N tapporahapankista.

Rastigaissan kaunis emäntä tuli kysymään haluaisitteko kenties kuuluisaa poropitsaa näin lounaaksi, illalla olis lohen kyttyrää.

Emännälle tuli tästä lohesta aina mieleen nuoruuden  lapin mies, jolla oli tammukkaa suurempi sauva housuissaan.

Uulaa sanottiin aika mulukuksi mutta hänen poliitikkoystääväänsä tosi kyrväksi.

Poliitikolla oli tammukkaa pienempi näin hänen nimensä tulivat tekojensa mukaan eivätkä luontaisten ominaisuuksien.

::::::::::::jatko on sitten maksullinen